Säännöt
Helsingin Saksalaisen Koulun Alumnit –
Alumni der Deutschen Schule Helsinki ry
SÄÄNNÖT
1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELET
Yhdistyksen nimi on Helsingin Saksalaisen Koulun Alumnit – Alumni der Deutschen Schule Helsinki ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen kieli on suomi, kuitenkin niin, että keskusteluun voi osallistua myös muilla kielillä. Ilmoitus- ja pöytäkirjakielenä on suomi.
Yhdistys on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.
2. TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU
Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää yhteyttä Helsingin Saksalaisessa Koulussa opiskelleiden, opettaneiden ja työskennelleiden kesken ja ylläpitää heidän yhteyttään kouluunsa, opastaa ja tukea Helsingin Saksalaista Koulua käyviä oppilaita, erityisesti heidän hakeutuessaan jatkokoulutukseen tai työelämään Suomessa ja ulkomailla, tukea Helsingin Saksalaisen Koulun pyrkimyksiä sekä lujittaa, ylläpitää ja edistää osaltaan saksan kielen ja kulttuurin asemaa Suomessa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, juhlia, jakaa stipendejä ja avustuksia, kuitenkin vain poikkeustapauksessa jäsenilleen, pitää yhteyttä muihin alumni-yhdistyksiin, harjoittaa neuvonta-, valistus-, kulttuuri- urheilu-, ja alaansa liittyvää julkaisutoimintaa sekä kiinnittää viranomaisten, päätöksentekijöiden ja yleisön huomiota Helsingin Saksalaisen Koulun toimintaan ja kehittämiseen tekemällä tarvittaessa esityksiä ja aloitteita. Yhdistys pitää yhteyttä Helsingin Saksalaiseen Kouluun ja harjoittaa tämän kanssa yhteistoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi
1. ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja
2. omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta
3. muodostaa rahastoja ja säätiöitä
4. harjoittaa seuraavaa taloudellista toimintaa siten, että se ei saa johtaa voittoon tai muun taloudellisen edun hankkimiseen siihen osallisille eikä se muutoinkaan saa johtaa yhdistyksen toimintaa pääasiassa taloudelliseksi:
- järjestää maksullisia huvitilaisuuksia
- järjestää arpajaisia ja myyjäisiä
- toimeenpanna rahankeräyksiä
- harjoittaa toimintaansa liittyvää julkaisutoimintaa
3. JÄSENET
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on käynyt Helsingin Saksalaista Koulua, opettanut tai työskennellyt Helsingin Saksalaisessa Koulussa ja joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.
Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
4. JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
5. LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSU
Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
6. HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kolmeksi vuodeksi valitut kolmesta kahdeksaan (3-8) muuta varsinaista jäsentä sekä kahdeksi vuodeksi valitut kaksi (2) varajäsentä.
Hallituksen toimintakausi on vuosikokousten välinen aika.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallituksen jäsenistä on erovuorossa vuosittain kolmannes ja varajäsenistä pulet, ensimmäisellä kerralla arvan perusteella ja sitten vuoron mukaan.
Hallitus voi asettaa alaisuudessaan toimivia neuvottelukuntia, toimikuntia tai vastaavia määräajaksi tai erityistä tehtävää varten.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden sitä pyytäville henkilöille.
Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt edellyttävät:
- johtaa yhdistyksen toimintaa vuosikokousten välillä tämän päätösten mukaisesti
- valmistella vuosikokouksen käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle
- päättää varojen hankinnasta
- päättää varojen käytöstä talousarvion puitteissa
7. YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
8. TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS
Yhdistyksen tilikausi on 1.9. – 31.8.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille vähintään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
9. YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä loka-marraskuun aikana.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10. YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse niille yhdistyksen jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet yhdistykselle sähköpostiosoitteensa.
11. VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskija
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä tulevalla toimikaudella
9. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet sekä varajäsenet erovuoroisten tilalle.
10. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tulevaksi tilikaudeksi
11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi,
on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Jos sääntömuutos tai yhdistyksen purkaminen katsotaan vähintään neljän viidesosan (4/5) enemmistöllä kiireelliseksi, päätetään asia samassa kokouksessa. Tällöin muutosehdotus tai yhdistyksen purkaminen tulee hyväksytyksi, jos sitä kannatta vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen.